sunnuntai 2. lokakuuta 2011

Lapsuus myytävänä

...tai ainakin iso osa lapsuusmuistoihin liittyvää, ensimmäinen kotini ja muorila (= mummola) lähtee myyntiin. Tänään kävin "hyvästelemässä" tuon Kantoperän samalla kun haimme Iskän ja mun isän kanssa sieltä mun isän vuonna  1970 (tai -71) tekemän pirttikaluston.
Kalusto on iso, kulunutkin ja aika hassun vihertävä...tykkään siitä kovasti juuri sellaisenaan, sääli vaan ettei se juuri nyt mahdu meille...asialle pitää siis tehdä jotain, kunhan vaan ennättää.
Toimme myös päästävedettävän sängyn, söpön ja vanhan sellaisen. Sen on isovanhempieni ystävä tehnyt heille heidän naimisiinmenonsa aikoihin piiiiiiiiiiiiiiiiiiiitkän aikaa sitten. Mukaan tuli myös Isoisäni tekemiä pärekoreja ja perunakappa. Nämä kaikki esiintyvät varmasti kuvissa aikanaan, kunhan paikkansa löytävät...juuri nyt haluan  kuitenkin esitellä Muorilan.
Astu sisään ole hyvä.

Talo on jo lähes kaikesta tärkeästä ja kauniista tyhjätty, valmistautumassa myyntiin.









Muorila on ollut asumaton ja muutenkin käyttämättä useita vuosia, valitettavasti se näkyy...kaikkialla on likaa ja sotkua eikä mistään ole oikein huolehdittu...paitsi talo itsessään on ihan hyvässä kunnossa, tänä kesänä pientä kasvojenkohotustakin saanut.
Julkisivu ja piharakennukset näyttävät tältä:












Tulipa vilautettua saunan sisäpuoltakin samalla  =)

Muorila oli lapsuudessa minulle hurjan tärkeä paikka, paikka jossa veljeni kanssa olimme tositosi paljon kesälomilla. Paikka, jossa myös serkkuja näki usein.
Hurjan rakas ja ehkä juuri siksi, ettei minulla sitä lapsuuskotia varsinaisesti ole koskaan ollut. Laskeskelin tuossa asuneeni vanhempieni kanssa yhdeksässä kodissa, Muorila oli kuitenkin aina Muorila. Siihen saattoi luottaa...

...hiukan haikeaa, mutta ihanaa että sain sieltä jotain käsin kosketeltavaa tänne omaan elämääni.

2 kommenttia:

  1. Ai, kuinka romanttista. Muistot ovat niin ihania.

    VastaaPoista
  2. Niin on, vaikka hiukan haikeaa jättää iso pala lapsuudesta taakse...tosin meillä on kyllä mökki tuon Muorilan lähellä, joten tuon talon tulen vielä näkemään.

    VastaaPoista