Pääsiäinen sujui hyvin. Olimme keskenämme kotona. Siivosin pääsiäiseksi ERITTÄN VÄHÄN (= tuskin lainkaan), ei syöty lammasta eikä pashaa, ei myöskään mämmiä. Syötiin silti hyvin, peuran ulkofilettä, marjarahkaa, itse leivottuja sämpylöitä (joita pojatkin teki), Juniorin kanssa tehtyä kääretorttua, pasteijoita....ja jokunen suklaamunakin lapsille oli jostain tupsahtanut. Ei paha ollenkaan!
Sauna lämpesi miltein päivittäin ja pojat oli juttutuulella, eivätkä (paljoakaan) kinastelleet...pelasivat keskenään jopa shakkia!
Silti, vaikka pyhät sujuivat vaivattomasti jopa mukavasti - mä vaan tykkään arjesta paremmin! Tykkään siitä, kun päivissä on selkeä rytmi. Ja tykkään olla yksin kotona! Ei mulla mitään perhettäni vastaankaan ole ;) tuntuu vaan siltä, että saan enemmän aikaiseksi kun olen yksin ja ajatteleminenkin on silloin helpompaa.
Pääsiäisenä ompelin muutaman pussukan, lähinnä lankojen ja keskeneräisten neuleiden säilytystä silmälläpitäen. Kudoin ne aiemmassa postauksessa näkyneet Kukkaniitty-sukat valmiiksi (ja unohdin kuvata ne), Keskiketterä nappasi ne jo jalkaansa...kiva, että kelpaa. Jussi-langasta on tulossa Iskälle (kuulemma pyhä-sukat) tuollaisena petroolin(?) värisenä. Vihreäraitaisessa vuoritetussa kässy-pussissa majailee seuraavan projektin langat...siitä lisää kunhan saan riittävän suuren virkkuukoukun ostettua.
Ihanaa arkea teille!
ps: aurinko paistaa :D
Arki on tuttua ja turvallista kaikkine rutiineineen ja rytmityksineen!
VastaaPoistaJatkan vielä pääsiäistä talvilomalla - ja odotan jo Miehen palaavan töihinsä... ;o)
Mulle myös arki on parasta ja huomaan kaipaavani tosi paljon ihan vaan hiljaisuutta yksin. Vaikka lasten vierailut ovat niin toivottuja, mutta en vaan enää meinaa jaksaa kaikkea tohinaa ja ruuanlaittoa.
VastaaPoistaMukavaa pätkä vikkoa Sinulle!
Kivoja juttuja olet taas saanut aikaan!
VastaaPoistaTuikitarpeellinen taito osata rakastaa arkea - sitähän tämä elämä kuitenkin enimmäkseen on.Ja varmasti huiskeen keskellä kaipaa omaa aikaa,rauhaa ja hiljaisuutta.Mulla noita on ihan yltäkylläisesti ja enimmäkseen nautin siitä kovasti.Toisinaan kuitenkin tuo kaikki vähän kuin tuntuu kaatuvan päälle ja kaipaa toista ihmistä.Mutta aikansa kutakin;nyt mun elämässä on tälläinen vaihe,kun pesä on tyhjä.
Oikein mukavaa viikon jatkoa sulle!Kiva,kun olet jaksanut ahkerasti tsempata mua ja lueskella blogiani - ilahduttaa mua kovasti! :)