Iskä on kerännyt varmaan noin 100 litraa mustikoita ja muutamia kymmeniä litroja aikoo vielä kerätä, hurja 'ukkeli'. Hirmu hurja, kun ottaa huomioon, että hän tekee fyysisesti raskasta työtä ja nikamien 4 ja 5 välistä on välilevy kulunut pois (eli selkä on RIIVATUN KIPEÄ - AINA), eikä Iskä edes tykkää kerätä mustikkaa =))
Hän kerää poimurilla, sellaisella 'urakkamallisella', eli leveimmällä minkä on kaupasta löytänyt. Tähän asti on putsattu marjat ihan sellasilla puhdistusritilöillä (= tamburiineillä), niillä muovisilla...mutta lauantain Jyväskylään suuntautuneella hääreissulla Iskä, joka on varsinainen 'pihipekka' oikein tempaisi ja osti imuriin laitettavan puhdistimen (taisi maksaa jopa noin 12€). Eilen testattiin putsaria ja ihme ja kumma se toimii! En olisi uskonut, en ollenkaan. No juu, puolukan raakileita se ei osaa erotella, joten 'tamburiinin' kanssa joutuu käymään vielä koko setin läpi mutta nopeuttaa tuo imurihärveli urakkaa merkittävästi. Miltein jänskättää, että miten pelaa puolukoiden kanssa, voi olla aikamoinen helpotus...niitä kun on luultavasti tulossa aikas paljon.
Sen verran vielä tuosta imuriputsarista, että lämpimästi suosittelen varaamaan siihen käyttöön sen talouden huonomman imurin :)) hiukan meinaan sotkeentuu puuhastellessa.
Ja sitten ne häät...
...tosiaan oltiin serkkuni R:n häissä. R on isäni siskon poika ja häpeäkseni on pakko myöntää, että isän sukua tulee nähtyä TODELLA harvoin. Ei siihen kai ihmeempää syytäkään ole, ei vaan saa aikaiseksi. Asutaan vähän hajallaan, eikä kukaan taida olla erityisen innostunut sukuloinnista.
Oli kuitenkin tosi hienot ja kivat häät! Sekä sulhanen, että morsian olivat nuoria ja kauniita, hehkuivat onneaan. Kaikki oli hienosti suunniteltu ja ainakin näin vieraan silmin kaikki taisi sujua ihan suunnitelmien mukaan. Hienoa oli! Ja sulhasen puhe oli uskomattoman kaunis, oikein mummojen itketystä =)
Minusta parasta kuitenkin taisi olla sukulaisten tapaaminen, meidän pojatkin...nämä jotka eivät tykkää yhtään olla missään juhlissa...sanoivat kotimatkalla, että olipa kivat häät ja mukavia ihmisiä.
Ihan huipuinta oli tavata S-serkku, lapsena hänen ja veljeni kanssa olimme muorilassa kaiket kesät. Nuoruusiässä vielä nähtiin sillointällöin, mutta aikuistuttuamme olemme nähneet kai viimeksi noin 20 vuotta sitten, hautajaisissa. Ihanaa oli nähdä! Toivon tosiaan, että nyt yhteydenpito jatkuu!
* * *
Jos kaikki menee suunnitellusti on Iskällä muutama kesälomapäivä loppuviikolla ja suuntaamme matkamme kohti pohjanmaata. Pikkureissu ennen poikien koulun alkua tekee kaikille hyvää ja näin pääsemme testaamaan isäni hiljan ostamaa matkailuautoa - mun eka kerta karavaanarina!
Hiukan on vielä auki se, että mihin elikot laitetaan...mutta eiköhän tuo selviä ja ainakin äitini oli innoissaan jo ottamassa Orvokkia ja/tai Rekkua hoitoon.
Saapas nähdä, kivan odottavassa tunnelmassa tätä viikkoa mennään kuitenkin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti