harmittaa...
suututtaa...
itkettää...
ottaa pattiin...
ärsyttää...
SUUTUTTAA!
Esikko pyysi jo aikoja sitten mua neulomaan hälle tämän
Kalastajan vaimon ponchon,
joka siis työnä on ihan simppeli ja monikäyttöinen ja kauniskin ja ja ja kaikkee. Jostain syystä en siltikään saanu siihen missään vaiheessa kivaa tunnetta.
Ohjeesta poiketen valikoitui langaksi Laurin villalanka, mukavan tuntuinen ja helposti kudottava halpa lanka. Valinta osui tähän sekä hinnan, että myös passelin värin vuoksi.
VÄÄÄÄÄÄRÄ VALINTA!!!!!!!!!!!!!!
Kutominen sujui ihan ok, vaikka "kiinnosti kuin kirves selässä" ja tein välissä vaikka mitä kaikkea muuta. Kaulushässäkkä ei oikein toiminut ja kahdesti purin jo päätellyn pääntien. Lopulta (Keskiketterän toimittua sovitusmallina) kaikki näytti hyvältä...oikein yllättävän hyvältä ja olin mielissäni!
Koska neule oli kuitenkin kuukausia pyörinyt missä milloinkin päätin (FIKSUNA???) heittää neuleen koneeseen villapesu-ohjelmalle pyörimään ennen viimeistelyä
----->
VIRHE!!!!!!!
SE HUOPUI :(
...huopui epätasaisesti ja rumasti...ei käy edes lapselle...luulisin.
Nyt se valuu tuolla kylppärissä ja haisee märälle villalle ja en haluu mennä edes pissalle kun alkaa NIIN paljon ärsyttämään.
Eniten tässä ärsyttää KAIKKI!
Harmittaa se, että tuo oli niin jotenkin vastenmielinen tehdä ja kun sain sen rimpuiltua valmiiksi se ei toimikaan....mutta ehkä kuitenkin suurin suututtava asia on se, että äiti teki samaisesta Laurin villalangasta Nupulle neulepuvun ja sekin huopui (tosin vasta jossain ei ensimmäisessä konepesussa)...oli siis olemassa varoittava esimerkki enkä siltikään hoksannut ottaa pakkia ja vaihtaa lankaa - TYHMÄ MINÄ, TYHMÄ MINÄ!!!!!!
Onneks Dropsin alpacat on tarjouksessa, ostohommiksihan se nääs meni ja vaikka pahalla sisulla värkkään sen ponchon!
Hmm...onko se minkä kokoinen, saisko siitä mitään ompelemalla? Laukun? Villatakin tai -housut Nupulle, vai huopuiko se liian pieneksi? Töppösiä? Tai ainakin pannulappuja, jos ei muuta :) Älä Katja luovuta, kyllä siitä jotain voi tehdä.
VastaaPoistaIhana sinä ♥
PoistaKyllä mä jotain siitä jatkojalostan jahka lakkaa näin kovaa harmittamasta ja kunhan se nyt ensin kuivuu ja lakkaa löyhkäämästä lampaalle.
Ähisin puhisin murisin itkin ja kiroilin vähän ja nyt alkaa jo hymyilyttää oma tyhmäily...pitäishän se jo tietää ettei halvalla saa hyvää =)
Nyt lohtutyöksi aloin virkkaamaan paksusta langasta pieniä punaisia sydämiä, tulee jotain valmistakin ja saa paketteihin koristeiksi vaikka jos ei muuta keksi.
Mulla olisi sulle blogissa joulukyselyhaastis :)
VastaaPoistaKiitos paljon Kiki ♥
PoistaHups, kävipä kurjasti, anteeksi koitan olla nauramatta, mutta kerroit tuon niin elävästi, oikein näin ilmeesi kun aukaisit koneen:)
VastaaPoistaNäitä sattuu, sisulla vaan uutta tekemään.
Nyt jo naurattaa muakin, vähän. Ja toki saat nauraa, aika hölmön hommaahan tämä taasen oli.
Poista<3
VastaaPoistaOlipa hyvä että varoitit. Minäkin tuota Laurin lankaa jo olen hiplaillut ostomielessä, mutta empä siis otakkaan sukkalangaksi.Vielähän siitä huopuneesta ponchosta voi tehdä vaikka mitä, ei muuta kuin ideoimaan :)
VastaaPoistaÄiti oli siitä Laurista kutonut pitkiä polvisukkia, mustasta ja muistaakseni harmaasta, ne ei ole huopuneet vaikka on useaan kertaan pesty.
PoistaMustasta jää kutoessa kyllä väriä käsiin ja jompikumpi (en nyt muista kumpi) oli sellaista aika nöyhtäistä kutoa...siis irtosi paljon jotain hahtuvia.
Tuo mun kutomani vaaleanruskea oli kanssa sellaista että siitä irtosi paljon niitä villakuituja (tai mitä ne nyt on, hahtuvia) mutta luulisin sen kestävän käsipesussa.
Mulla on vielä kaksi alkamatonta kerää ja ajattelin kokeilla niistä ihan huovutusmeiningillä jotakin värkätä kun ei hukkaankaan raaski lankoja laittaa.
Ponchontekeleelle on jo suunnitelma ;)