...että mitä varten meillä on näin kauhee kaaos sisällä, vaikka milteinpä asutaan ulkona....öööh, tai siis ainakin ollaan pihassa paljon enempi kuin talven aikaan. Jotenkin olettais, ettei tää luukku itsestään sekaannu ja likaannu. Outo juttu ja ärsyttävä.
Meidän vanhapoika Hirmu tappeli sunnuntaina jonkun irto-kollin kanssa ja on nyt vaivainen. Naamastaan raukka on kurjan näköinen, nenänvarsi vahvasti turvoksissa, korvien välissä päälaella on reikä, etutassussa haava ja takapää reijitetty. Poika lähinnä nukkuu, ja kehrää isosti kun joku tulee lähelle. On tuo tapellut useasti aiemminkin, ei näköjään siihen auta vaikka on leikattu ihan nuorena. Säälittävä pikkuinen.
Ai niin...sitähän mun piti leuhkia, että oon vähän ruskettunut (vaikka en koskaan rusketu) tuolla kasvimaata ruopiessani. Tänään sain jo jotain kylvettyäkin noihin mun laatikoihin...perunaakin pikkupätkän, olkoon vaan hallanvaara. Vielä pitäis laatikoiden välit siivota, vaan ku ei se oo kivaa niin jäi vielä tekemättä :)
Juu ja muutamalle marjapensaalle olis syytä ostaa ja laittaa uusi tuki. Ns puutarhasssa ois tekemistä vaikka kuinka, kun muutama kesä on mennyt niin alamaissa ettei puutarhahommat ole kiinnostanut vähänpätkääkään. Nyt olen kuitenkin koittanut hiukan itteeni jopa toppuutella, koska yleensä mun tapana on intoutua tekemään kerralla aivan liikaa ja sitten olen hirmuisen kipeä ja kyllästynyt pitkän aikaa...parempi hissutella voimien mukaan vaan maltilla.
Jääkiekkomatsi menossa ja mä (kuuntelen kyllä samalla) vaan kirjoittelen niitä näitä - outoa...tavallisesti into piukkana kyttään kaikki pelit, nyt mua kyllä ärsyttää nämä ilmaisten tv-kanavien selostajat...aika luokattomia on, olis nyt edes Ili Varmavuo (Pelicans-pelien loistava radioselostaja) hankittu paikkaamaan Anteron jättämää aukkoa.
Jippii...me voitettiin!
Jospa huomenissa saisin itseäni niskasta kii ja kasvimaan käytävät kuntoon...vois vaikka kuvata meidän 'upean' ryytimaan :)
Vai sai Hirmu-parka kunnon löylytyksen :(. Meidänkin pihassa asuu Onni-kolli joka repii vuorotellen jokaista minun tyttökissaani. Ei oo kiva, mutta minkäs tuolle mahtaa.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaAamulla (tänään)kun Hirmu kotiutui oli nenänvarren patti ainakin pienen tomaatin kokoinen ja täynnä mätää,taitaa olla lääkärikäynti paikallaan.
VastaaPoistaIkävää on tuo voimain koittelu ja niin turhaa.
Harmillinen homma!